

TERAPEUTTINEN KESKUSTELUTUKI
Lähde tarkastelemaan yhdessä kanssani, minkälaisella elämänpolulla kuljet. Onko polullasi kirkkaita värejä vai sisältääkö se vain arjen harmautta? Paistaako polullasi aurinko vai onko myrskysää?
Opiskelen Tampereen yliopistossa kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutuksessa. Olen edeltäen opiskellut Integrumilla kaksivuotisen kognitiivisen lyhytterapeuttikoulutuksen.
Huomioin työskentelyssäni oppeja sekä kognitiivisesta lyhytterapiasta että psykoterapeutiksi
kouluttautuvana kognitiivisen käyttäytymisterapian koulutusohjelmasta.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapiaviitekehys, jossa tarkastellaan, miten ajatukset, tunteet, keholliset tuntemukset ja käyttäytyminen vaikuttavat toisiinsa. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa tavoitteena on löytää ja vahvistaa psyykkistä hyvinvointia tuottavia käyttäytymis- ja ajattelumalleja sekä löytää uusia, hyvinvointia tukevia tapoja toimia arjessa. Kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehyksessä keskitytään pääasiallisesti nykytilanteessa vaikuttavien pulmia ylläpitävien tekijöiden työstämiseen oppimishistoria huomioiden.
Pohdimme työskentelyprosessin aikana asiakkaan elämänarvoja ja henkilökohtaisia voimavaroja sekä muutoksen käynnistämistä ja motivaation synnyttämistä. Tarkastelemme tunteiden, ajatusten ja toiminnan suhdetta ja yhteyttä toisiinsa. Harjoittelemme myös ajatusten ja tunteiden itsereflektiota.
Osana työskentelyä hyödynnetään tutkittuja käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä, kuten altistamista, käyttäytymisen aktivointia, ajatusvääristymien tunnistamista sekä hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. Kognitiivinen käyttäytymisterapia soveltuu mm. masennuksen, ahdistuksen, pakko-oireisen häiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon, traumojen, uni- ja tunteiden säätelyn vaikeuksien hoitoon. Oma mielenkiintoni kohdistuu tunteiden säätelyn ja pakko-oireisen häiriön hoitoon. Menetelminä tunteiden säätelyn hoidossa käytän Unified Protocol -menetelmää (UP) sekä pakko-oireisen häiriön hoidossa
käytän altistus- ja reaktion esto- (ERP) sekä I-CBT-menetelmiä.
Huomioithan, että psykoterapeuttiopiskelijana tarjoamani terapeuttinen keskustelutuki ei ole terveydenhuollon palvelua. Näin ollen palvelulla ei ole potilasvakuutusta, eikä sitä määritä terveydenhuollon lainsäädäntö.
Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä:
ALTISTUS
Kognitiivisen käyttäytymisterapian keskeisin ja tärkein menetelmä on altistus. Altistuksen avulla kohdataan pelottavia tilanteita, tunteita ja ajatuksia turvallisesti sekä hallitusti. Altistuksen tavoitteena on vähentää välttämiskäyttäytymistä ja oppia sietämään ahdistusta, joka vähitellen vähenee. Näin myös uskomukset muuttuvat. Altistusmenetelmiä on erilaisia, kuten altistus todellisissa tilanteissa, mielikuvissa sekä kehon tuntemuksille .
TAITAVA TUNNEMIELI (Unified Protocol- eli UP-menetelmä)
Taitavan tunnemielen (UP) lyhytterapiassa
kehitetään tunteiden säätelyä eli taitoja,
miten kohdataan tunteita, minkälaisia arviointeja liitetään tunteisiin, miten
toimitaan tunteen
ilmaantuessa sekä mitä opitaan tunnekokemuksista. Tavoitteena on
muuttaa kielteisten tunteiden esiintymistä, voimakkuutta,
ilmaisua ja kokemisen tapaa.
PAKKO-OIREISEN HÄIRIÖN (OCD) HOITONA ERP JA I-CBT
Pakko-oireinen häiriö (OCD) on pakkoajatuksina ja -toimintoina ilmenevä psykiatrinen häiriö, johon Käypä hoito -suosituksen mukaan suositellaan psykososiaalisena hoitona kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Pakko-oireisen häiriön hoidossa kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa käytetty altistus- ja reaktion esto-menetelmä (ERP) keskittyy käyttäytymiseen altistamalla pelätyille tilanteille ja estämällä pakko-oireet. Menetelmä opettaa sietämään epävarmuutta. Puolestaan I-CBT -menetelmä keskittyy ajatuksiin muokkaamalla sitä, miten henkilö ajattelee pakko-oireita ja epäilyksiä. Menetelmä purkaa pakko-oireisiin johtavia vääristyneitä päättelyketjuja. I-CBT-menetelmää on hyödynnetty pakkoajatuspainotteisen OCD:n hoitoon.
HYVÄKSYMIS- JA OMISTAUTUMISTERAPIA (HOT, ACT)
Hyväksymis- ja omistautumisterapia on kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntaukseen kuuluva menetelmä,
jonka tavoitteena on vahvistaa psykologista joustavuutta – kykyä elää merkityksellistä elämää
myös vaikeiden tunteiden ja ajatusten kanssa. Työskentelyssä keskitytään siihen, mikä on asiakkaalle tärkeää ja arvokasta, sekä siihen, miten näitä arvoja voi toteuttaa käytännössä. Samalla harjoitellaan lempeämpää suhtautumista itseen ja läsnäoloa nykyhetkessä. Psykologisen joustavuuden vahvistuminen lisää hyvinvointia ja auttaa selviytymään elämän vastoinkäymisissä.
